Simpeleen historiaa
”Rautjärvellä Simpeleen taajama on rakentunut Ensimmäisen Salpausselän luoteiselle monimuotoiselle distaalipuolelle Kivijärven rannalle. Järven ja viljelysten muodostama maisemakokonaisuus on luokiteltavissa maakunnallisesti arvokkaaksi.” (Etelä-Karjalan maisema-alueet ja maisematyypit/Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2, 2008)
Alueella, jota nykyään kutsutaan Simpeleen kyläksi, sijaitsi Kivijärven kylä, joka kuului aiemmin Parikkalan kuntaan. Liikenneyhteys, tie Viipurista Savonlinnaan, synnytti varrelleen paikka paikoin asutusta. Vasta 1900-luvun vaihde toi mukanaan isompia muutoksia: teollisuuslaitoksia ja taajamamaista asutusta.
”Paperitehtaan ympärille Kivijärven kylään muodostunut asutus erotettiin Simpeleen kunnaksi vuonna 1922. (…) Teollisuus ja liikenne synnyttivät kokonaan uusia taajamia, kuten Simpeleen (…)”, sanotaan Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvityksessä (2008).
”Liikemies Matti Roiha aloitti Simpeleen paperitehtaan rakentamisen Juvankoskeen vuonna 1899, mutta tehdas käynnistyi lopullisesti vasta vuoden 1907 alussa Ab Simpele -yhtiön nimissä. Taajamamaista asutusta alkoi muodostua jo tehtaan rakentamisvaiheessa. Tehtaan läheisyyteen rakennettiin vuosina 1897–1900 kuusi asuintaloa. Myös seudun ainoa maakauppias siirsi liikkeensä tehtaan tuntumaan ja pystytti lisäksi muutamia asuintaloja. Nykyisen Kenraalintien tuntumaan muodostui 1900-luvun alussa Lopotiksi kutsuttu asuinalue. Vuonna 1917 arkkitehti Uno Ullberg laati tehdasalueen asemakaavan.
Tästä aikoinaan edistyksellisestä suunnitelmasta toteutui vain muutamia yksittäisiä rakennuksia sekä Kenraalintien koivukuja, joka istutettiin vuonna 1917.
Tehtaan voimakas kehitys alkoi, kun perustettiin Yhtyneet Paperitehtaat vuonna 1920, johon myös Simpeleen tehdas kuului. Tehtaan puisto leikki- ja tenniskenttineen valmistui vuonna 1935. Samana vuonna vanha kauppatalo muutettiin tehtaan kerhoksi. Tehdas kaavoitti Lopotintien omakotialueen vuonna 1937 ja sen rakentaminen alkoi pari vuotta myöhemmin. Omakotirakentamisen buumi alkoi Simpeleellä kuitenkin vasta 1950-luvulla. Kerros- ja rivitaloja rakennettiin 1950-luvun lopussa ja -60-luvun alussa ns. Roukon mäelle ja myöhemmin Kenraalintien varteen. Tehdaskompleksi voimalaitoksineen laajeni kapeassa jokilaaksossa 1940- ja -50-luvuilla, myöhemmistä laajennuksista mainittakoon erityisesti kartonkitehdas (1970) ja turvevoimala (1976)”. (Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2/Rakennettu kulttuuriympäristö, s. 99/Matti Veijovuori, 2008)
Rautjärven ja Simpeleen kunnat yhdistettiin vuonna 1973 ja kunnan hallinto sijoitettiin Simpeleen taajamaan.
Teksti: Anne Poutanen